10.8.2011

Suonikohjukivi

Noin tuumasi armas ukkelini kun näytin hälle uusimman kivikaiverrukseni:


No eipä siinä mitään, isosiskonikin kerkesi luulla tuota pöydälle lyntätyksi purukumiksi ennen kuin kerroin että se on hiottu kivi :D

Tämä on taas tämmöinen "kunhan kokeilin"-tapaus ja ihan hyvin onnistuin saamaan sen muotoisen kuin ajattelinkin (mutta en ajatellut suonikohjuja enkä purukumeja ;)

Ennen hiontaa tuo kivenpala oli muuten tällainen:


27 kommenttia:

Niina T. kirjoitti...

Minusta tämä on aivan ihana, ei olisi suonikohjut tahi purkat mieleen tulleet ollenkaan, enemmin lohikäärmeen munan kuren pala tai jotain tulivuoren sisuksistaan heittämää, sulanutta kiveä. Tulta ja tappuraa tässä siis löytyy!

Ninni kirjoitti...

Samaa mieltä Nafisanin kanssa. Tuo on kyllä sellainen, että!!! On upea!!!

Unknown kirjoitti...

Aikastas magee :)

Unknown kirjoitti...

XD suonikohjuja ja purkaa... no joo =) No eipä tullut ekaks eikä tokaks mieleen. Kovin on ihana riipus ja hauska nähdä myös mistä teit sen. Niin se käy kun sen osaa.

Akvis kirjoitti...

Voi suonikohju sentään! Mulle tulee tuosta mieleen sellainen kukan siemenkota. Uskomatonta, että kivi taipuu tuollaiseksi osaavissa käsissä.

Henna kirjoitti...

Kyllä tosiaan uskomatonta käsityötä! Tämä on upea!

sole kirjoitti...

Jänniä muotoja, en edes osaa kuvitella miten tuo on saatu aikaiseksi. Mulle tulee ehkä joku laavajuttu mieleen eniten. Mikäs kivi tuo muuten on?

Mags kirjoitti...

Uskomaton upeus! Tykkään ihan sairaan paljon!

Niina kirjoitti...

Upea tulos. Niin eläväinen pinta. Siinä on jotain mystistä... siis todella kaukana suonikohjuista ;D

anna kirjoitti...

ompas tosi hauska "purkkakivi" :D tästä prosessista olis ollut kiva nähdä vaihekuvia :D

Sorsaska kirjoitti...

Hetki meni, että sain hahmotettua, että missä ne suonikohjut on! Vuoristo tuli pikemminkin mieleeni!

Pirita kirjoitti...

Wau! Upea! Niiltä lähimmiltä se murskaavin avostelu yleensä tuleekin, :) ei kyllä purkat eikä suonikohjut ekaksi tulleet mieleen. :)

Pirita kirjoitti...

Wau! Upea! Niiltä lähimmiltä se murskaavin avostelu yleensä tuleekin, :) ei kyllä purkat eikä suonikohjut ekaksi tulleet mieleen. :)

PaulaL kirjoitti...

Nafisan: Kiitos!

Ninni: Kiitos!

Tanja: Kiitos!

Amalia: Ne on kato ne kotikriitikot täälläkin vauhdissa ;D

Akvamarin: Kiitos! Kyllähän kivi taipuu vaikka mihin, varsinkin jos on hyvät työkalut :D

Henna: Kiitos!

Sole: Kiitos! Tuosta kivestä en ole nyt ihan täysin varma että mitä se on, jotain diapaasin tapaista, luulisin.

Mags: Kiitos!

Niina: Kiitos!

Anna: Kiitos! No mun oli tarkoitus ottaa vaihekuvia tuosta mutta hionnan hurmos vei mennessään ja muistin kuvien oton vasta kun kivi oli jo valmis... olen nyt työn alla olevasta kivestä yrittänyt aina välillä muistaa ottaa kuvia :D

Sorsaska: Kiitos!

Pirita: Kiitos! Juu näinhän se on että lähimmät ne kehtaa sanoa :)

MAXIN HOPEAT kirjoitti...

Hienoa, kivenhionta taito on hatun noston arvoinen asia

Katri kirjoitti...

Hetkinen, enkö oo kommentoinut vielä?

Taideteos, eikä mikään purkka. Nih.

PaulaL kirjoitti...

Maxin hopeat: Kiitos! Näitä hiontoja on vieläpä tosi mukava tehdä :D

Katri: Kiitos! Ei ne kaikki vaan ymmärrä taidetta ;D

Sari kirjoitti...

Tuo kivenhionta on hieno laji,itse en osaa, mutta tuttava on pari kiveä mulle hionut,ihan haluamaani muotoon.Tuo on aivan ihastuttava, ihan ois kyllä mun oloinen koru :) ja ei kyllä suonikohjut ihan ekana tullut mieleen :)

PaulaL kirjoitti...

Kiitos Sari!

Gesi kirjoitti...

Olipas muuten aika kiva juttu, että eksyin blogiisi. Ihastuin ikihyviksi koruihisi ja ahmin melkein koko blogin kerralla. Sitten vanhemmista postauksista havaitsin, että olenpa tainnut käydä täällä ennenkin. Ihania koruja! Äkkiä lukijaksi ettei taas katoa. :)

PaulaL kirjoitti...

Tervetuloa Gesi ja kiitoksia!

Unknown kirjoitti...

Hei, Mullakin on kivet, jotka keräsin Alanyasta, merenrannalta. Olisiko sulla vinkki millä saan ne hiottua kiltäväksi? Terveisin, Koralli

PaulaL kirjoitti...

Hei Koralli! Helpoin tapa kiillottaa merenrantakiviä ym on rummuttaa ne. Jos ei siihen ole mahdollisuutta niin voithan toki kokeilla ihan käsin hiomista vesihiontapapereilla aloittaen esim. 220-karkeudella ja siitä siirtymällä aina hienompaan paperiin ja lopuksi kiillotus huopalaikalla ja tinaoksidilla. Käsin hiominen on tosin erittäin hidasta hommaa.

H kirjoitti...

mikä on tuo kivi?
kaunis orgaaninen hionta

PaulaL kirjoitti...

Kiitos H! Se kivi on jotain diapaasin tapaista.

H kirjoitti...

eli siis jotain samankaltaisia kuin koululla ne kaikki mustat jotka oli niitä jotain...ja jos ei muuta niin sen voi aina nimetä diapaasiksi ;) oliko pehmeä?

PaulaL kirjoitti...

H: no juurikin näin! ;D
Oli tuo aika pehmeää, joten oli tosi helppo ja nopea kaivertaa mutta kiiltoahan tuollaisiin ei sitten niin helposti saakaan...