Marraskuullekin jotain

Sainpahan jotain valmista tällekin kuulle aikaiseksi! Mieli ei ole nyt oikein malttanut keskittyä korujen valmiiksi asti tekoon mutta kyllä se tästä taas pikkuhiljaa lähtee luistamaan :D

Materiaaleina on hopeaa, posliinisavea ja silkkilankaa. Aluksi ajattelin laittaa köynnöskuviot tutulla ja turvallisella mustalla mutta olinkin hurja ja kokeilin punaista väriä ja lopputulos onkin yllättävän mukavan näköinen.

Patinoin koukut osittain mutta se nyt ei sitten halunnut näkyä yhdessäkään kuvassa, höh.

Valkoisia pähkinöitä

Olen taas viettänyt laatuaikaa posliinisaven parissa ja taas olen tehnyt pähkinöitä... mutta niitä on vaan niin mukava tehdä...

On siellä vähän väriäkin mukana piristämässä...

Tein lukon hopeasta, kuvio yrittää kovasti mukailla helmien pintaa.

Syksyn viimeisiä lehtiä

Muutama kuva aamulta kun ulkona oli pakkasta -6 astetta...

Jäähileen peittämistä lehdistä saadaankin oiva aasinsilta uusiin korvakoruihin...

Syksyn viimeisiä lehtiä nipin napin roikkumassa oksissa...

Lehdet ovat posliinisavesta ja oksat taas sulatettuja jämähopeita.

Lopuksi vielä, sain tässä jonkin aikaa sitten Amalialta tunnustuksen:

Kiitoksia vielä kerran! Amalialla itsellään on myös vallan ihana blogi :)

Tunnustuksessa olisi tarkoitus vastata viiteen kysymykseen, joten vastataan:

1. Lempiruoka: olen aina ollut tosi nirso ruoan suhteen mutta spagetti ja jauhelihakastike toimii aina.

2. Lempimakeiseni: suklaa (paitsi budapestit) ja salmiakki. Melkeinpä kaikki muutkin karkit uppoaa :)

3. Lempiluettavani: muistaakseni viimeisin lukemani kirja oli Åke Edwardsonin Winterin viimeinen talvi. Nykyisin kuitenkin tulee eniten kahlattua käsitöihin liittyviä kirjoja.

4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: on se että saa tehdä rauhassa ilman kiirettä. Mieluisaa olisi myös se että olisi kunnon tilat missä harrastaa, tällä hetkellä tämä meidän huusholli muistuttaa enemmänkin pientä puuhapajaa kuin ns. normaalia asuntoa...

5. Lempielokuva: näitä on monia mutta joitakin mainitakseni niin Alienit, Sin city, Tarantinon tuotanto...

Tunnustus olisi pitänyt jakaa viidelle blogille mutta tämä on näkynyt pyörineen jo niin monessa blogissa joten en nyt laita tätä eteenpäin.

Sulatettua

Tein pitkästä aikaa sormuksen:

Sulattelin jämähopeista rungon ja istukkakin on jämäpaloista kasattu. Kiveksi valikoitui harmaa kuukivi. Tämän sormuksen valmistumisessa meni varmaan eniten aikaa tuohon kiven valintaan :)

Yksinkertaista

Taas yksi vuorikidekimpale on päässyt eroon huonolaatuisista viisteistään...

Seuraksi liittyi vähän hopeaa lukon ja papuketjun muodossa, eipä siihen muuta tarvinnut.

Kiiltävän ja matan pinnan kontrastien kokeilua. Tämä hionta valmistui ennen "suonikohjua" joten vaihekuvia ei valitettavasti ole. Uusimmasta hionnasta olen sentään muistanut ottaa joitakin kuvia, mutta siitä sitten joskus myöhemmin (kun saan sen valmiiksi koruksi)...

Suonikohjukivi

Noin tuumasi armas ukkelini kun näytin hälle uusimman kivikaiverrukseni:

No eipä siinä mitään, isosiskonikin kerkesi luulla tuota pöydälle lyntätyksi purukumiksi ennen kuin kerroin että se on hiottu kivi :D

Tämä on taas tämmöinen "kunhan kokeilin"-tapaus ja ihan hyvin onnistuin saamaan sen muotoisen kuin ajattelinkin (mutta en ajatellut suonikohjuja enkä purukumeja ;)

Ennen hiontaa tuo kivenpala oli muuten tällainen:

Pieniä valkeita posliinikukkasia

Olen muistaakseni joskus maininnut etten ole kovinkaan kaksinen kukkien hoitaja. Kokeilin kuitenkin viime vuonna taas onneani ja ostin posliinikukan, myyjä kun vakuutti että kyllä se pysyy hengissä vähän huonommallakin hoidolla. Hih ja hah, ei mennyt kuin parisen kuukautta niin se posliinikukka oli entinen kukka...
Tästä päästäänkin luontevasti minun uusiin korvakoruihin, niille kun riittää että niitä käyttää...


Tein posliinisavesta pienet kellokukkaset ja niissä on kirkas lasite päällä. Mukaan lisäsin hopeaa ja pienet makeanvedenhelmet. Korvikset olivat ilman koukkuja parisen kuukautta kun en keksinyt sopivan mallisia mutta sitten tuli hopeasavi mukaan kuvioihin:


nyt on sopivat koukut :)

Aarrekätköjä

Mikäs se siellä kiven päällä luikertelee...

Pikkuinen liskohan siellä!

Ja perässä tulee sen kaveri omalla kivellään...

Vai onkohan tuo sittenkin peruna?...

Kokeilin keväällä eri savien sekoittamista yhteen, lopputuloksena tuollaisia kiviä muistuttavia rasioita. Olivat kuitenkin sellaisinaan tylsän näköisiä joten tein liskot kivien päälle makoilemaan ja kannetkin saa helpommin nostettua ylös.

Siinä ne liskot vaihtavat kuulumisia ja paistattelevat auringossa...

Mutta ei se elämä pelkkää pötköttelyä ole, näillä liskoilla on myös tärkeä tehtävä:

Ne vartioivat minun aarteita :)

Vähän lisää kierrätystä

Jatkanpa vielä vähän kierrätys-teemalla... mun mielestä sen hajonneen vetoketjun (jonka osia käytin kierrätys-haasteen korussa) pienet osaset oli varsin hauskan näköisiä ja niistä syntyi haastekorun ohella korvikset:

Hopeaa kirkkaana ja patinoituna, niitä vetoketjun osasia ja pienet turkoosihelmet. Hyvin yksinkertaiset mutta mie tykkään :)

Kun äskeiset oli hyvin yksinkertaiset niin seuraavat on taas hyvinkin perinteistä mallia, mutta mie tykkään näistäkin:

Kuparia, vetoketjun osia ja koukut ja renkaat ovat hopeaa. Kupari-aihioita on rouhittu viilalla ja patinoitu ja paukuteltu vasaralla että olisivat taas sopivasti kulahtaneen näköiset.

Sainpahan vielä käytettyä loputkin pyöreät taotut renkaat. Patinoin ne, punoin ketjunpätkäksi ja yhdistin vetoketjun vetimen kanssa ja näin minulla on taas uusi riipus:

Korukoplan kierrätyshaasteen koru

No niin, tänään on aika julkaista Korukoplan kierrätyshaasteen koru :D
Ideahan tässä haasteessa oli se että tehdään koko koru käytetyistä materiaaleista jotka ei ole aiemmin olleet korukäytössä ja aikaa oli koko kesäkuu. Mielikuvituksen käyttökin oli sallittua ;)

Omalta osaltani materiaalin keruun kanssa ei ollut kovinkaan suuria ongelmia, kaikenlaista sälää kun tulee laitettua talteen ihan vaan varmuuden vuoksi jos joskus vaikka tarvitsisikin... ideat taas vaihtuivat monta kertaa, moni hyvän alun saanut ajatus lopahtikin kesken kaiken ja korun valmistuminen meni kyllä ihan viime tippaan, eilen illalla sain viimein valmiiksi oman koruni.

Käydään nyt kuitenkin ensin läpi nuo materiaalit jotka lopulta päätyivät koruun:

Siellä on:
- hajonneen vetoketjun osasia
- katkennut huovutusneulan palanen
- johdon sisällä ollutta kuparilankaa
- suklaalevyn foliota (juu, minä säästän tämmöisiäkin)
- puserossa ollutta satiininauhaa
- silmätippapulloja
- tablettipakkauksen taustafoliota

Kun huomasin isälläni nuo silmätippapullot niin siitä se ajatus sitten lähti muotoutumaan...



Ja kokonaisuudessaan koru näyttää tältä:


Kiinnitin pullot virkattuun ja patinoituun kuparilankaan jonka päät taas kiinnitin kieputtelemalla satiininauhoihin. Lukkoa en laittanut ollenkaan vaan koru pysyy päällä solmimalla nuo satiininauhat.



Ajattelin että noden pullojen sisään olisi kiva laittaa jotain ja niinpä siellä on vasemmalta oikealle lueteltuna kuparilankaa, se katkennut huovutusneulan pala, suklaalevyn foliota rypistettynä pieniksi palloiksi, vetoketjusta irrotettuja osasia ja tablettilevyn taustafoliota leikattuna suikaleiksi.


Tällainen oli minun panos tähän haasteeseen. Käykää katsomassa myös muiden tuotokset ( tuolla on linkit muiden blogeihin), siellä on monia mielenkiintoisia koruja !

Uuden materiaalin kokeilua

Monessa blogissa on aina tasaisin väliajoin näkynyt hienoja hopeasavitöitä, Katri ja Pirita ainakin ovat tehneet todella kauniita koruja hopeasavesta. Aina välillä olen miettinyt että pitäisiköhän kokeilla ja nyt uskaltauduin antamaan pikkusormen kyseiselle materiaalille...

Tilasin 10 grammaa hopeasavea ja viime viikolla kokeilin ensimmäisen kerran sen työstämistä. Tavalliseen saveen verrattuna muovailtavuus ja työskentely ei omasta mielestäni poikennut juurikaan mutta ajattelin että ensimmäiset tekeleet on parempi tehdä jollain tutulla ja turvallisella tavalla ennen kuin alan kikkailemaan mitään muuta...

Siinä on minun ekat hopeasavityöt :) Ajopuita taas, tapillisina korvakoruina ja patinoituna tietenkin. Polton tein toholla ja täytyy myöntää että vähän jännitti että kuinka hyvin se onnistuu. Hyvinhän se taisi mennä kun eivät sulaneet eivätkä jääneet haperoiksi kun poltin varmuuden vuoksi hieman pidempään kuin mitä kaikissa lukemissani ohjeistuksissa suositeltiin.

Korviinhan nuo puut asettuvat tällä viisiin:

Tein vielä toisetkin kokeilut:

Näissä käytin kuviointiin merisiilen kuorenpalaa. Lisukkeena kalsedonia ja pienet messinkihelmet jotka ovat muistaakseni jostain mummoni vanhasta, rikkimenneestä korusta. Patinointi jäi tällä kertaa väliin mutta pistetään se tilapäisen mielenhäiriön piikkiin...

Sadepäivän pienet tuotokset

Yksinkertaiset korvikset hopeasta, messingistä ja pronssista...


Patinoin taas reippaalla kädellä että olisivat mahdollisimman kulahtaneen näköiset.
Joka toinen läpyskä on messinkiä ja joka toinen pronssia ja koukut ja välihelmet hopeaa.

Pistaasipähkinän kuoria

Pistaasipähkinän kuoret ovat mielestäni hyvin kauniita. Keväällä teinkin yhdestä kuoresta kipsimuotin jonka avulla monistin muutaman kuorenpalan posliinisavesta...

ja linkitin ne hopearenkailla.

Kuorien päällypuolella ei ole lasitetta, siten kuorien uurteet tulevat paremmin esille.

Renkaatkin jätin kiillottamatta koska kuorenpalojen rei'ät ovat karheat ja renkaat naarmuuntuvat joka tapauksessa. Oikeastaan tuollaiset vähän naarmuuntuneet renkaat sopivat näiden kuorien kanssa paremmin kuin ihan kiiltävät.

Kuorien päällypuolet ovat ilman lasitetta mutta mitäs sieltä sisäpuolelta löytyykään...

No väriähän sieltä, itse asiassa samaa lasitesekoitusta kuin aikaisemmasta kääntökorustakin.

Nyt pitäisi alkaa syventyä Korukoplan kierrätys-haastekorun mietintään ja varsinkin toteutukseen. Materiaalia on kertynyt ihan kiitettävästi ja muutamia ideantynkiäkin on päässä jo liikuskellut mutta mitä niistä nyt lähtisi kehittelemään eteenpäin kohti valmista korua, kas siinä pulma...

Kevään ylioppilaalle

Äippä pyysi alkukeväästä tekemään tuttaviensa tyttärelle korusetin ylioppilaslahjaksi. "Saat suunnitella ja tehdä ihan minkälaiset haluat" oli ohjeistuksena. Muuten oikein hyvä mutta kun en ole lahjansaajaa koskaan tavannut niin tuli vähän sellainen olo että millekäs sitä uskaltaisi alkaa... Sain kuitenkin nyhdettyä vähän suuntaa antavia tietoja; koristeellisuus olisi oikein hyvä ja jos jotain kiviä laitetaan niin sinisiä sitten, vihreää ei missään nimessä. Näillä tiedoilla aloitin suunnittelun...

Aluksi tuntui ettei suunnittelusta tule yhtään mitään, pää oli aivan tyhjä. Mutta kun aikataulu alkoi käydä tarpeeksi tiukaksi niin kummasti niitä ideoita alkoi syntyä ja se lopullinen mallikin löytyi. Itse tekeminen olikin ihan perusmeininkiä, ensin korvakorut:

Ja yhteensopiva riipus:

Materiaaleina hopeaa ja kordieriittia.

Ja vielä koko setti, kuva ei vaan ole paras mahdollinen...

Äidin perhoset

Äipällä oli eilen synttärit ja tein pikaisesti korvakorut lahjaksi kun äiti tässä vihjaili että ois ihan kiva saada uudet korvikset...

Hopeaa ja kivinä karneolit.

Nämä ovat samanlaiset kuin pari vuotta sitten tekemäni perhoset mutta tällä kertaa tein istukka-versiona.

Kääntökoru

Tämän vuoden aikana posliinisavesta tekemäni korunosat alkavat tasaista tahtia muotoutua valmiiksi koruiksi. Tällä kertaa pienet pyöreät lätyskät yhdistyivät rannekoruksi vuonna Paavo ja Erkki taottujen hopearenkaiden kanssa:

Lätyskät ovat yhdeltä puolelta tuollaisia sinertävän vihertäviä ja toiselta puolelta taas...

lätyskät ovat punertavan oransseja.

Lopuksi vielä yhdet uudet korvakorut...

Posliinisavea, hopeaa ja pienet granaattihelmet väriä antamassa. Pisaroiden kuvioissa on mustaa alilasiteväriä ja kuviot on painettu samalla napilla kuin näihin korviksiin.