9.3.2011

Ai mikä savi?

Vähän asiaa savesta... tuolla kommenttien puolella on aina välillä ihmetelty että mitä nuo keramiikkatöissäni käyttämät erinimiset savet ovat, joten ajattelin vähän kertoa niistä.
Heti aluksi täytyy sanoa että en ole mikään keramiikka-alan ammattilainen mutta olen kuitenkin harrastanut keramiikkaa useamman vuoden ajan, niin jotain tietoa tässä vuosien varrella on päässyt väkisinkin kertymään...

Jos ensin vähän yleistietoa...
Savet voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään;
- matalapolttoisiin saviin eli savitavaraan, polttolämpötila yleensä välillä 1000-1150 astetta, vaihtelee vähän saven mukaan.
- korkeapolttoisiin eli kivitavaraan, polttolämpötila yleensä välillä 1000-1300 astetta, tämäkin taas savesta riippuen.
- posliinisavi on oma ryhmänsä, polttolämpötila yleensä 1220-1300 astetta.

Kun savityö on tehty (sillä ei ole tässä vaiheessa merkitystä että mitä savea on käyttänyt) ja se on kuivunut kokonaan, se raakapoltetaan. Itse teen raakapolton yleensä n. 950 asteessa. Näin savi kovenee mutta säilyy kuitenkin tarpeeksi huokoisena mahdollista lasittamista varten.
Lasitteet voidaan myös jakaa matala- ja korkeapolttoisiin lasitteisiin. Käyttämissäni matalapolttoisissa lasitteissa polttoväli on 1020-1100 astetta ja korkeapolttoisissa taas 1220-1280 astetta.

Käyttämäni savet ovat valmismassoja eli luonnosavia jotka on puhdistettu ja joihin on sekoitettu eri raaka-aineita tarvittavan massan aikaansaamiseksi. Käyn tässä läpi lyhyesti ne savet joita itse käytän. Raaka-aineista sun muista en ala kertoilemaan koska muuten tästä postauksesta tulisi pitkä kuin nälkävuosi...


Punasavi

Punasavea on sekä matala- että korkeapolttoista. Itse olen käyttänyt matalapolttoista punasavea joka on pehmeää ja plastista ja siten mukavan tuntoista muotoilla. Punasavi on raaka- ja matalan polton jälkeen tiilenpunaisen värinen, korkeassa poltossa väri muuttuu ruskeaksi.

Vasemmalla siis raakapoltossa (950 astetta) ollut työ ja oikealla dreijattu kulho joka on käynyt korkeassa poltossa (1250 astetta). Kulhon sisäpuolesta näkyy kuinka tummaksi punasavi muuttuu korkeassa poltossa, päällä oleva kirkaslasite vielä syventää väriä. (vaikka yleensä matalapolttoisia savia ei kannata laittaa korkeaan polttoon, olen kuitenkin testannut että pienet ja ohuet työt kestävät korkeammankin lämpötilan.)


Valkosavi

Valkosavea on saatavilla myös matala- ja korkeapolttoisena, itse olen aina käyttänyt korkeapolttoisia versioita. Valkosavi on myös mukavan pehmeää ja plastista joten sitä on helppo työstää kaikilla tekniikoilla. Valkosavi on nimenä ehkä vähän hämäävä koska raaka- ja matalan polton jälkeen saven väri on luonnonvalkoinen ja korkean polton jälkeen taas enemmänkin harmahtava beige. Seuraavassa kuvassa vasemmalla raakapoltettu koepalanen ja oikealla korkeassa poltossa ollut pala:


Seuraava purkki havainnollistaa valkosaven tummuutta vielä paremmin:

Valkeat juovat ovat posliinisavea ja tummemmat juovat valkosavea. Savet on yhdistetty kaulimalla levyjä kerroksittain toisiinsa ja näin syntyy agaattisavea. Tämä tunnetaan myös neriage ja nerikomi- tekniikoina.


Posliinisavi

Posliinisavea pidetään kaikkien savien kunkkuna koska se on haastavinta työstää. Posliinisaven työstöaika on huomattavasta lyhyempi verrattuna muihin saviin eikä se ole läheskään niin helposti muovailtava kuin esim. valkosavi, vaan se alkaa helposti halkeilemaan.
Kuivuttuaan posliinisavi on vieläpä hyvin haurasta, joten polttamattomat työt menee helposti rikki. Toisaalta posliinisaven ominaisuuksiin kuuluu että se säilyttää valkoisen värinsä ja tarpeeksi korkean polton jälkeen siitä tulee todella kestävää ja läpikuultavaa ja siten siitä saa tehtyä kauniita esineitä.


Kuvassa jokunen vuosi sitten levytekniikalla tekemäni tuikkukippo. Tuikun valo kuultaa raitojen kohdalta läpi. Paitsi kuvaushetkellä oli ehkäpä vähän turhan valoisaa kynttilätunnelmoinnille...

Korkkisavi

Käyttämäni korkkisavi on korkeapolttoista savea. Se on karkeampaa ja rosoisempaa kuin puna- ja valkosavi koska siinä on huomattavasti enemmän ja karkeampaa samottia. (Jaa että mitä se samotti on? No se on kertaalleen poltettua ja jauhettua savea joka sekoitetaan savimassaan jotta savesta tulee lujempaa, yleensä kaikki savet sisältää samottia, toiset enemmän ja toiset vähemmän ja sitä on erikarkeuksisina.)
Korkkisaven ominaisuuksiin myös kuuluu värin vaihto eri lämpötiloissa poltettaessa:


Kuvassa oikealla olevan purkin sydänkoriste on käynyt matalassa poltossa ja väri on vielä vaalean punertava kun taas vasemalla oleva kynttilälautanen on ollut korkeassa poltossa ja saven väri on muuttunut korkin väriseksi.



Paperisavi

Paperisavi sisältää nimensä mukaisesti paperia. Paperisaven hyviin puoliin kuuluu se että siitä voi tehdä kookkaitakin töitä ilman että niistä tulisi hirveän painavia, koska saven sisältämä paperi palaa pois.
Paperisavea on saatavilla valmiina tavarana jota täällä blogissa näkyneet paperisavihelmet ovat.Kyseinen paperisavi sisältää myös posliinisavea jolloin savi säilyttää valkoisen värinsä.
Paperisavea voi tehdä myös itse , pohjana voi käyttää mitä tahansa savea. Itse tein toissa vuonna käyttäen valkosavea pohjana johon lisäsin sanomalehdistä tehtyä mössöä, jolloin tein nämä lautaset . Savea jäi silloin jonkin verran jäljelle ja tein tässä yhden kokeilun:

Kuvassa oleva pikkuinen tuoli (jota ei ole vielä poltettu) on tehty ns. liimaus-tekniikalla, eli kuivuneita palasia liimataan yhteen paperisavimössöllä jolloin paperikuidut tarttuvat kiinni toisiinsa ja palaset pysyvät kiinni.

Onnittelut kaikille niille jotka jaksoivat lukea loppuun asti! Toivottavasti tästä löpinästä oli apua edes vähän :)

8 kommenttia:

Mags kirjoitti...

Oli kyllä tavattoman kiinnostava postaus!!
Uuni siis tarvitaan kaikkiin noihin saviin, joten täällä tyydytään kotosalla askartelutuotteisiin :-D

Haaveilen raku-kurssista...

Akvamarin kirjoitti...

Mielenkiintoista! Kiva, kun jaksoit tehdä tämän postauksen! Hienoja aarteita olet savesta taikonut!

Muikku kirjoitti...

Kiitos!! On pitänyt ottaa selvää siltä varalta, että joskus investoisi hopea-, pronssi- ja kuparisavien vuoksi uuniin. Että samallahan sillä mieluusti polttelisi jotain muutakin, ja tässähän ne lämpötilat tulivat :) Kiitos!

Anu kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta! Ala-asteikäisenä kävin keramiikkakerhoa, jossa puna- ja valkosavi tulivat tutuiksi, mutta nuo muut olivat taas ihan uusia tuttavuuksia.

Anonyymi kirjoitti...

hieno yhteenveto ja hienoja savitöitä, kiinnostukseni herätti erityisesti tuo aikaisemmassa postauksessa ollut musta rasia ihanalla ruusulla. Mitä (ja kenen) savea se lienee?

PaulaL kirjoitti...

Mukava kuulla että postaus oli mielenkiintoinen vaikka tämähän oli vain pieni raapaisu keramiikan maailmaan :D

Anonyymi: Kiitos! Se savi on mustasavea, kyseinen savi tuli hankittua aikoinaan silloiselta Arcililta eli nykyiseltä Kerasililta. Nykyisistä kerasilin mustasavista PRNM 4015 on aika lailla samanlaista savea mitä käytin siihen ruusurasiaan.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos hyvästä ja tiiviistä tietopaketista - itse ihan ummikkona savijutuista etsin tietoa vanhojen savitöideni jatkojalostamiseen ja perittyjen savivuokien kunnostukseen, nyt uskallan paremmin mennä kysymään tarkempaa neuvoa "oikeilta ihmisiltä", kun tiedän edes JOTAIN itsekin! Tällaisia materiaali-infoja kun löytyisi yhtä helposti muistakin aineista :)

Anonyymi kirjoitti...

Voi kiitos tästä hienosta sivustasi! Saisinko tiedustaa, kuinka tuo paperisavumössö valmistetaan?
Kiitos!