11.3.2009

Mystistä herkkyyttä

Olo on edelleenkin mitä mahtavin, onneksi ektoplasmat ei enää vaivaa mutta yskittää koko ajan niin että keuhkoihin käy, jee jee..

Tässä eräs tilaustyö, jota en ole aikaisemmin muistanut laittaa tänne.



Eli sormushan siinä. Taottuna ja patinoituna, koko on 18mm. Tämä menee tilaajan poikaystävälle syntymäpäivälahjaksi.


Sitten tilaustyö, johon tuo otsikko liittyy.. Mieheni äiti täyttää tällä viikolla pyöreitä vuosia ja reilu kuukausi sitten hän pyysi että josko saisi syntymäpäivälahjaksi kaulakorun joka kuvastaisi "mystistä herkkyyttä" ja jos jotain kiveä laitetaan niin joko lilan sävyinen tai sininen. Muuten sain ihan vapaat kädet. Kyllähän siinä vähän aikaa Paulan päässä löi tyhjää että mitähän se mystinen herkkyys mahtaisi olla..
Ensimmäisissä luonnoksissa oli kiveä ja helmeä ja kiemuraa ja koukeroa, mutta tuumasin ettei tässä nyt mitään Amerikan mallin joulukuusta olla tekemässä joten karsin turhat hömpötykset pois ja lopputuloksena on tämä:

Mystistä herkkyyttä

Materiaaleina hopeaa ja vaalea ametistibrioletti. Kokoa riipusosiolla on vähän yli 3cm. En nyt tiedä onko tuo koru nyt kuitenkaan mitenkään erityisen mystinen tai herkkä, mutta korun saaja oli tyytyväinen (kun oli avannut jo paketin vaikka synttärit on vasta viikonloppuna..) ja sehän on tärkeintä.

Ajattelin että tuota vaaleaa taustaa vasten tulisi korun herkempi puoli esiin, ja tummaa taustaa vasten sitten taas se mystisempi puoli..


Nyt lähden jatkamaan keuhkojen pihalle köhimistä...

11 kommenttia:

Muikku kirjoitti...

Etenkin tummassa kuvassa on mystiikkaa, ihan selvästi! Todellinen kaunotar.

Mags kirjoitti...

Kaunis riipus, erityissievä!

inkku kirjoitti...

Kyllä mä kuule sanoisin että tuo on mystisen herkkä, ainakin minun silmissäni. :) Ja ainahan on pääasia että tilaaja on onnellinen! Sormuskin on hieno.

Koitahan jaksella taudin kourissa, tuo yskävaihekin on tosi ikävä. :(

Amalia kirjoitti...

I-H-A-N-A riipus on todellakin herkän mystinen kaunotar.

Yskä lähtee yskimällä, väittävät "viisaammat". Sitä odotellessa myös allekirjoittanut.

Heluna kirjoitti...

Kaunista katseltavaa täällä taas jälleen! Olen ihan kateellinen tämän kieputustaidon omaaville, kun ei se itseltä tahdo luonnistua. Sormus on myös tosi hieno.

katri kirjoitti...

Kyllä. Korussa on mystistä herkkyyttä. Minusta tuo riipus on mainio. Ei liikaa kieputusta. Eihän me suomalaiset sellaista kestettäisiä. Tyylillä olet homman hoitanut kotiin.

Sormukset on taattua laatua. :)

Anu kirjoitti...

Ihanat korut! Samaa mieltä Katrin kanssa, riipus on mainio ja suomalaiseen makuun ;) Paranemisia!

PaulaL kirjoitti...

Muikku, Mags, inkku ja Amalia: Kiitos! En minä sitten ihan metsään mennyt tuon riipuksen kanssa jos tekin näette siinä sen herkkyyden ja mystisyyden ;)

Heluna: Sitkeästi vaan harjoittelet, niin kyllä se kieputtelutaito löytyy :)

katri ja Anu: Kiitos, ja juu ei sitä sovi tuon kieputtelunkaan kanssa ihan mahottomuuksiin mennä, muutenhan pasmat menis vallan sekaisin ;)

Anonyymi kirjoitti...

Hei, todella kaunis koru, j atiedän kenelle meni; mystiselle ja herkälle ihanalle ystävälleni:)
Ametisti suojaa deliriumilta, muutoin...noin ihan kuriositeettina:)

Rusina kirjoitti...

Kevyt, kaunis, herkkä kuin keijun kiherrys on tuo mystinen koru.

Minun tautini on yskättämässä plasmavaiheessa. Toivottavasti keuhkosi lakkaavat pian hyppimästä.

piisku kirjoitti...

Niin ihana!!