29.3.2009

Möhlimisiä

Piirtelin tammikuussa luonnoksen riipusta varten. Siihen tulisi jotain köynnösmäisiä kuvioita ja ovaalin muotoinen pyörtöhiottu kivi keskelle. Sitten alkoi sopivan kiven metsästys, aluksi ajattelin granaattia mutta sopivan kokoista ei oikein löytynyt. Muutenkin granaatti alkoi tuntua vähän tylsältä vaihtoehdolta joten jatkoin kiven etsimistä ja viimein löysin erittäin kauniin peridootin joka oli vieläpä juuri oikean kokoinen!
Armottoman sahaamisen, viilaamisen ja kiillotuksen lopputuloksena on tämä:



Materiaaleina siis hopeaa ja ovaali peridootti, kooltaan 5x7mm.
Kiveä istutettaessa minulla kävi pikku kämmi kun istutustyökalu pääsi hieman lipsahtamaan ja osui tietenkin itse riipukseen.. piti sitten hioa ja kiillottaa uudestaan, eipä siinä mitään mutta ainahan tuollainen möhläily ärsyttää..


Olen kyllä tosi tyytyväinen tähän, varsinkin kun en ole ihan vähään aikaan mitään tuollaisia kuvioita sahaillut.


Sitten tämä minun toinen tapaus..

Kun aloin tehdä tuota ylempänä olevaa riipusta, aloin miettiä että jotain vastaavaa olisi kiva tehdä sormuksen muotoonkin. Piirtelin sitten vähän samankaltaisia köynnöksiä sormusaihioon ja tein sormusta riipuksen rinnalla.
Kaikki meni hyvin kunnes sain kiven istutettua ja otin sormuksen irti ruuvipenkistä.. vaikka olin laittanut sormuksen mahdollisimman varovaisesti kiinni pehmusteiden väliin ettei kuviot pääsisi litistymään niin olihan se kuitenkin tehnyt sen! Kauniisti sanottuna minua hieman harmitti.. kirosanojen kirjo tuli käytyä läpi useampaankin otteeseen ja testailin siinä sivussa sormuksen toimivuutta superpallona (kauniisti pomppi..)
Sormuksestahan ei mitään hienoa sormusta enää saanut joten pienen tuumaustauon jälkeen otin sahan kouraan ja sahaamisen, viilamisen ja kiillottamisen jälkeen syntyi toinen riipus:



Hopeaa ja päältä viistehiottu sateenkaari-kuukivi.
On kait tuo ihan ok, en oikein vielä osaa sanoa että mitä mieltä tuosta olisin. Ottaa vieläkin sen verran kupoliin sormuksen pilalle meno mutta pitää ottaa uusi yritys sen suhteen vähän myöhemmin..


Tässä näkyy vähän paremmin tuo kuukiven sinertävä välke.


Tämmöinen leppoisa viikonloppu täällä..

13 kommenttia:

anna kirjoitti...

nätti tuo ylempi riipus. mieleen tulee vähän erilainen versio elämänpuusta. hyvin osasit myös kääntää voitoksi sen sormustilanteen, vaikka arvatenkin harmitti

SannaK kirjoitti...

Harmi kun sormus meni pilalle vaan onhan tuo ihan kiva tuollaisenaankin. Ylempi riipus varsinkin on vallan sievä nyt kun siinä on kivi paikallaan!

katri kirjoitti...

Peridootti-riipus on aivan mahtava! Työtä siinä on ollut.

Sormus harmitti varmasti valtavasti, mutta etköhän sä viikon-kahden päästä pystyt suhtautumaan tähänkin riipukseen sen ansaitsemalla tavalla. Sekin on kaunis!

Rusina kirjoitti...

Kauniita ovat molemmat. Varmasti on epäonnistuminen ottanut päähän, mutta kauniin riipuksen sait silti aikaiseksi siitäkin.

inkku kirjoitti...

Tosi nätit kumpikin! Eikä tokasta kyllä osaisi sanoa että sen piti olla sormus. :) Osaan silti kuvitella että otti päähän.

siina*k kirjoitti...

Kyllä olet taitava! :) Molemmat riipukset on kauniita.

Itsellä tuollaiset kuviosahausjutut on vielä haudutteluasteella. Tilailin vast'ikään "hammaslanka" -tyylistä hionta- ja kiillotuslankaa kuviot mielessä :)

PikkuMyy -- Paula kirjoitti...

Ylempi riipus on todella hieno!
Ymmärrän hyvin harmituksesi sormuskokeilun kanssa, eikä sitä ihan heti varmaan helpota sekään, että tulokseksi sait kuitenkin ihan hienon riipuksen. Ellet olisi kertonut tarinaa taustalta, kukaan ei olisi arvannut - olisi vaan kehuttu riipuksen kauneutta.

Mags kirjoitti...

Minusta molemmat ovat aivan upeita!!
Ikinä en olisi arvannut, että alemman piti joksikin muuksi... hienosti siis teit muutoksen!

PaulaL kirjoitti...

Kiitoksia taas kommenteistanne! :)

Ylempään riipukseen olen edelleen tosi tyytyväinen, siitä tuli juuri sellainen kuin pitikin. Kuten Anna tuossa mainitsi niin jotain puun tapaista ilmettä siinä tosiaan on, mistä lie alitajunnasta sekin tullut..

Sitten tuo toinen riipus. Sormuksen pilalle meno ei nyt enää harmita ihan niin paljoa, pitää ottaa ja tehdä tässä jonain päivänä uudestaan. Jospa se sitten onnistuisi.. Silmä on alkanut nyt vähän tottua tuohon riipukseen ja toimiihan se noinkin.
Ajattelin että on hyvä välillä kertoa noista epäonnistumisistakin, jaettu harmitus on pienempi harmitus, eiköstä juu ;)

Anu kirjoitti...

Koruntekeminen on mukavaa ja leppoisaa, eikös vain :D Kauniit riipukset kuitenkin, kumpainenkin!

Heluna kirjoitti...

Kauniita riipuksia! Ekasta tosiaan tulee puu mieleen. Harmi että sormus epäonnistui, mutta tuosta riipuksesta tuli upea. Ja jos mun pitäis valita näistä kahdesta, valitsisin juuri sen alemman;)

PaulaL kirjoitti...

Kiitoksia myös teille Anu ja Heluna :)

Sirpale kirjoitti...

Peridoottiriipus on kyllä kaunis